Kerännyt ja suomentanut Pirjo Jokiharju, Turun osasto
St. Patrick on yksi suosituimmista pyhimyksistä yhdessä St. Nicholauksen ja St. Valentinuksen kanssa. Tiedot tästä suuresta Irlannin apostolista vaihtelevat eri lähteiden mukaan. Syntymäpaikaksi mainitaan useimmiten Skotlanti, mutta myös Wales ja jopa Ranska. Alkuperäisestä nimestä ei myöskään ole täyttä varmuutta. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut Patricius Magonus Sucatus, toisten taas Maewyn Succat. St Patrick kuoli 17. maaliskuuta vuonna 461 ja siitä lähtien kyseistä päivää on vietetty hänen muistopäivänään.
St. Patrickin tarina
Irlannin suojeluspyhimys St. Patrick syntyi Kilpatrickissa Skotlannissa lähellä Dumpartonia noin vuonna 390. Hänen ollessa noin 16-vuotias irlantilaiset ryöstäjät kaappasivat hänet ja myivät orjaksi Irlantiin Dalriadaan, nykyiseen Antrimin piirikuntaan, heimopäällikkö Michulle. Siellä hän paimensi julman herransa lampaita hirvittävissä olosuhteissa kuuden vuoden ajan ammentaen voimansa kristinuskosta, jonka niin moni oli hylännyt Rooman vallan aikana. Hän saattoi rukoilla satoja kertoja päivässä ja hänen uskonsa vahvistui. Nämä kuusi vuotta orjuudessa valmistivat häntä tulevaan tehtäväänsä. Hän oppi täydellisesti keltin kielen, jolla hän eräänä päivänä tulisi julistamaan pelastuksen ilosanomaa ja, koska hänen herransa Michu oli korkea druidipappi, hän perehtyi druidismiin, jonka orjuudesta hän oli vapauttava Irlannin kansan.
Patrick näki unen, joka rohkaisi häntä pakenemaan vankeudestaan ja suuntaamaan kohti etelää, jossa laiva unen mukaan odottaisi häntä. Hän matkasi yli 200 mailia pohjoisen vankeudestaan Wexfordin kaupunkiin, ja todellakin, laiva odotti häntä siellä ja mahdollisti hänen pakonsa. Näin hän saapui Gauliin.
Hän omistautui nyt täysin palvelemaan Jumalaa ja matkusti ympäri Eurooppaa opiskellen lisää kristinuskoa ja hurskautta monissa luostareissa, mm. Ranskassa Lérinin luostarissa. Muutaman vuoden kuluttua hänestä tuli pappi. Jälleen kerran myös hänen näkemänsä uni sai hänet vakuuttuneksi siitä, että Irlannin kansa kutsui häntä palaamaan orjuutensa maahan.
Auxerren luostarista oli päätetty lähettää valtuuskunta Irlantiin. Tähän tehtävään ei kuitenkaan suureksi pettymyksekseen valittu Patrickia, vaan munkki Paladius, joka kuoli ennen kuin koskaan pääsi Irlantiin asti. Toinen valtuuskunta valittiin ja tällä kertaa tehtävän sai Patrick.
Paavi Celestinen toimesta Patrick vihittiin piispaksi vuonna 432 ja yhdessä pienen kannattajajoukon kanssa hän matkusti Irlantiin luultavasti kesällä 433 aloittaakseen uskoon käännytystyön.
Irlannissa Patrick sai vastaansa maan mahtavimman miehen Laoghairen, Taran kuninkaan ja hän tiesi, että tämän tuella voisi turvallisesti levittää sanaansa koko Irlantiin. Herättääkseen kuninkaan huomion Patrick ja hänen kannattajansa sytyttivät valtavan tulen kevään alkamisen merkiksi. Perinteen mukaan kukaan ei saanut sytyttää tulta ennen kuin kuninkaan tuli paloi täydellisesti, mutta Patrick uhmasi tätä sääntöä. Kuningas ryntäsikin matkaan aikomuksenaan julistaa sota pyhää valtuuskuntaa vastaan. Hiljaisella maltillisuudellaan Patrick teki vaikutuksen kuninkaaseen rauhoittaen tämän. Hän selitti kuninkaalle, ettei aikonut muuta kuin levittää evankeliumia. Yhä yrittäen saada kuningas vakuuttuneeksi uskostaan Patrick poimi muutamia apilanlehtiä maasta. Hän selitti, että kasvilla on vain yksi varsi, mutta kolme erillistä lehden haaraa, jotka edustavat pyhää kolminaisuutta, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä, jotka kaikki ovat saman kokonaisuuden erillisiä elementtejä.
Kuningas vakuuttui hänen vilpittömyydestään ja antoi hänelle luvan levittää uskonsa sanaa, vaikkei itse kääntynytkään kristinuskoon. Druidit tyrmistyivät kuninkaan antamasta luvasta, koska pelkäsivät oman valtansa ja asemansa puolesta tämän uuden uhan edessä. He komensivat Patrickia saamaan aikaiseksi lumisateen. Patrick kieltäytyi tekemästä niin sanomalla, että se oli Jumalan tehtävä. Välittömästi alkoi sataa lunta, joka loppui vasta, kun Patrick siunasi itsensä.
Patrick ja hänen kannattajansa olivat nyt vapaat levittämään uskoa ympäri Irlantia ja tekivätkin sen tehokkaasti. Patrick käännytti kansaa ja heimopäälliköitä heidän omalla kielellään. Hän perusti kirkkoja ja luostareita kaikkialle maahan ja vihki 350 pappia. Hän ajoi pakanuuden pois Irlannin maasta.
Patrickin ollessa pyhiinvaellusmatkalla Crough Patrickin vuorella, jota pakana-aikana kutsuttiin nimellä Eagle Mountain, paholainen kiusasi häntä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Koska hän ei langennut kiusaukseen, Jumala palkitsi hänet toivomuksella. Patrick pyysi, että irlantilaiset säästettäisiin tuomiopäivän kauhuista ja että hän itse saisi olla laumansa tuomari. Näin syntyi legenda siitä, että Irlanti katoaa mereen seitsemän vuotta ennen viimeistä tuomiota.
Patrick kuoli maaliskuun 17. päivänä noin vuonna 461, ollessaan 76-vuotias. Varmaksi ei tiedetä, mihin hänen jäännöksensä laskettiin, vaikkakin Downpatrickiä Downin piirikunnassa Pohjois-Irlannissa on pidetty hänen viimeisenä lepopaikkanaan.
Patrickin kuoleman jälkeen syntyi monia häntä koskevia legendoja. Kolminaisuuden selittäminen apilanlehden avulla on niistä yksi. Toisen mukaan hän ajoi kukkulalla seisten käärmeet Irlannista. Tässä todennäköisesti käärmeet kuvasivat pakanuutta, jonka Patrick ajoi maasta. Hänen tunnuksiaan taiteessa ovatkin apila ja käärmeet. Hänen sanotaan myös herättäneen ihmisiä kuolleista.
St. Patrickin vaikutuksen voi tuntea vielä tänäkin päivänä, kun irlantilaiset kaikkialla maailmassa viettävät hänen muistopäiväänsä maaliskuun 17. päivänä joka vuosi. Kuten sanonta kuuluu; tuona päivänä “jokainen on irlantilainen!”
Crough Patrick
Crough Patrick on Irlannin pyhin vuori. Se kohoaa 765 metrin korkeuteen Westportin kaupungin lähellä Mayon piirikunnassa ja siellä St. Patrick voitti paholaisen kiusaukset. Joka vuosi kymmenet tuhannet pyhiinvaeltajat kiipeävät vuorelle kesäkuukausien aikana. Monet heistä taittavat taipaleen aamun varhaisina tunteina paljasjaloin. Heidän määränpäänsä on St. Patrickin valkea patsas pilvisellä vuoren huipulla. Siellä täydessä hiljaisuudessa he harjoittavat uskonnollisia rituaaleja ja rukoilevat. Yhtenä näistä rituaaleista on kiertää seitsemän kertaa St. Patrickin patsaan ympäri. Matka sinne on vaarallinen ja joka vuosi moni pyhiinvaeltaja loukkaantuu pudotessaan vuoren rinteiltä, joskus jopa henkensä menettäen.
St. Patrickin kirjoituksia
St. Patrickin teokset osoittavat hänet päättäväiseksi ja nöyräksi mieheksi, joka rakasti ja luotti syvästi Jumalaan, ei niinkään oppineeksi tutkijaksi. Hän ei pelännyt mitään, ei edes kuolemaa. Hän kirjoitti, että odotti kuolevansa väkivaltaisesti tai joutuvansa uudestaan orjuuteen. Hänen tunnetuimmat ja varmasti aidoiksi todetut teoksensa ovat “Confessio”, jonka hän kirjoitti vanhana miehenä elämästään sekä “Kirje Coroticukselle”. Kaunis St. Patrickin rukous, yleisesti tunnettu St. Patrickin rintapanssarina (St.Patrick’s Breastplate), on myös maailmanlaajuisesti hyväksytty aitona:
” Christ be with me, Christ within me,
Christ behind me, Christ before me,
Christ beside me, Christ to win me;
Christ to comfort and restore me;
Christ beneath me, Christ above me,
Christ in quiet, Christ in danger,
Christ in hearts of all that love me,
Christ in mouth of friend and stranger.”
Ote St. Patrickin rukouksesta
Lähteitä:
The Catholic Encyclopedia
saints.catholic.org
Pyhiä miehiä ja naisia: keitä he ovat ja miten he auttavat
tietoa tästä pyhimyksestä saa paljon myös muilta nettisivuilta. Tässä yksi linkki:
http://wilstar.com/holidays/patrick.htm
Uusimmat kommentit