Teksti: Olli Pellikka
Festivaalikuvat: Seppo Nousiainen
23. Irish Festival in Finland oli taiteellisesti onnistunut ja keräsi myös runsaasti yleisöä. Mary Black ilahdutti suomalaisia koskettavilla tulkinnoillaan peräti kolmella paikkakunnalla.
Jos kysyy irlantilaiselta, kuka on maan paras naislaulaja, vastaavat useimmat varmaan Mary Black. Tämä dublinilainen laulajatar on luonut mahtavan uran sekä kotisaarellaan että muualla maailmassa. Hänen musiikissaan yhdistyvät vuosisatainen perinne ja nykyaika ainutlaatuisella tavalla. Hänen musiikkiaan on vaikeaa sijoittaa mihinkään mappiin, siinä on vaikutteita kansanmusiikista, popista, rockista, kantrista, jazzista – melkein mistä tahansa musiikinlajista. Kun hän tulkitsee ainutlaatuisella äänellään melkein mitä vain, on tulos aina nautittava. Mary Black on 23. kerran 25.9.-5.10.2008 järjestettävän Irish Festival in Finlandin pääesiintyjä.
Mary Black julkaisi ensimmäisen soololevynsä vuonna 1983. Se nousi listoille ja sai monia palkintoja. Jo sitä ennen hän oli ollut jäsenenä General Humbert –nimisessä yhtyeessä.
Mary liittyi muutamaksi vuodeksi Irlannin suosituimman kansanmusiikkiyhtyeen Dé Danannin jäseneksi. Yhdessä Irlannin ääneksi kutsutun Dolores Keanen kanssa he antoivat yhtyeelle ainutlaatuisen soundin.
Vuonna 1985 Mary sai tuottajakseen ja yhtyeensä johtajaksi kitaristi Declan Sinnottin ja tuloksena oli toinen soololevy ”Without the Fanfare” (1985), jota seurasivat ”By The Time It Gets Dark” (1987) ja No Frontiers (1989), jotka vakiinnuttivat Maryn aseman irlantilaisen musiikin Leading Ladynä.
Mary Black vieraili loistavan yhtyeensä kanssa vuoden 1990 Irlanti-festivaalilla esiintyen Helsingissä ja Tamperella, jossa TV 2 nauhoitti Tullikamarin konsertin.
Mary Black kiersi säännöllisesti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa ja myös Japanissa, jossa hän on ollut virallisen listan kärkipaikoilla yhdessä Michael Jacksonin ja Madonnan kanssa!
Levyjä tuli tasaiseen tahtiin ja hän on esiintynyt ja äänittänyt monien maailmankulujen laulajien kanssa. Näistä kannattaa mainita Joan Baez, Emmylou Harris, Mary Chapin Carpenter ja Van Morrison.
Vuonna 1999 ilmestyi loistava ”Speaking with the Angel” ja sen myötä Mary vieraili suurella menestyksellä Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltassa. Tämän levyn jälkeen Mary Black ei ole julkaissut studiolevyjä, mutta erinomaisia konserttitallenteita.
Vuonna 2008 Mary Black julkaisi juhlalevyn “twenty-five years twenty-five songs”, joka nousi heti Irlannin listaykköseksi. Sen jälkeen Mary Black on kiertänyt 25-vuotisjuhla-ohjelmistollaan huippumuusikoista kootun yhtyeensä kanssa. Vastaanotto on ollut kaikkialla haltioitunut. Niin täälläkin! Irlannin ääni ei petä kuulijaansa!.
Irish festival in Finland 2008
Lily Neill – harpun kuningatar
Monet ovat varmaan viime vuosina eri tilaisuuksissa kuulleet kaunista harpunsoittajaa, joka on ilahduttanut meitä suomalaisia soitollaan. Hän nimeltään Lily Neill ja saapuu ilahduttamaan meitä myös tämän vuoden Irlanti-festivaalille.
Amerikanirlantilainen Lily aloitti uransa jo nuorena ja esiintyi Presidentti Bill Clintonille jo 14-vuotiaana. Siitä lähtien hän on esiintynyt säännöllisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Vuonna 2004 hän julkaisi ensimmäisen levynsä ”Without Words”, joka sai innostuneen vastaanoton. Lily on ennakkoluulottomasti soittanut niin kansanmuusikkojen kuin rokkareidenkin kanssa.
Lily on asunut Suomessa ja opiskellut Sibelius-Akatemiassa. Hän on ollut tuttu näky O’Malley’s Irish Barin sunnuntaijameissa ja siellä monet ovat kuunnelleet hartaasti hänen lumoavaa soittoaan.
.
Co. Armagh’ssa, Pohjois-Irlannissa 20.6.1951 syntynyt Paul Muldoon, on Irlannin merkittävimpiä nykyrunoilijoita.
Muldoon on opiskellut Queen’sin yliopistossa, Belfastissa. Hän työskenteli 1973–86 BBC:ssä. Hän on asunut vuodesta 1987 Yhdysvalloissa. Hän opettaa Princetonin Yliopistossa, New Jerseyssä ja muissakin yliopistoissa.
Muldoon on julkaissut useita kymmeniä runokokoelmia ja kokoelma niitä ilmestyi suomeksi vuonna 2000 Jyrki Vainosen kääntämänä nimellä ”Jotakin muuta”. Muldoon sai vuonna 2003 runouden Pulitzer-palkinnon. Hän on myös kirjoittanut runoudesta mm. The New Yorker -lehdelle.
Muldoon on kirjoittanut useita oopperalibrettoja säveltäjä Daron Hagenille ja tehnyt yhteistyötä rock-muusikkojen, kuten edesmenneen Warren Zevonin kanssa.
Paul Muldoon saapui Suomeen Rackett-yhtyeensä kanssa, joka on julkaissut kaksi albumia, ”Standing Room Only” ja ”Resistance”. Yhtye soittaa suoraviivaista garage-rockia ja teksteistä vastaa tietysti Muldoon itse.
Yhtyeen kotipaikka on Princeton ja siinä soittavat:
Stephen Allen, koskettimet ja laulu, Nigel Smith, basso, Bobby Lewis, rummut, Lee Matthew, kitara ja laulu sekä tietysti Paul Muldoon, kitaraa ja perkussiot.
Yhtyeen suoraviivainen rock on suomalaisen yleisön mieleen. Vaikka bändin jäsenillä on akateeminen tausta, ei musiikki kuulosta yhtään tylsältä, vaan päinvastoin!
.
Foolin in Doolin
Irlantilaisen kansanmusiikin kehtona pidetään lännessä sijaitsevaa Clare kreivikuntaa jonka musiikkiperinne on rikas ja josta moni tunnettu muusikko on kotoisin. Monet tuolta Irlannin Villistä Lännestä kotoisin olevat muusikot ovat vierailleet Irlanti-festivaaleilla Suomessa. Yksi alueen tunnetuimmista muusikoista on irlantilaisen musiikin suuriin kuuluva Cyril O’Donoghue, joka kuuluu myös Irish Festival in Finlandin vakiovieraisiin.
Cyril on soittanut buzukia ja laulanut mm. legendaarisissa Fisher Street- ja Damp in The Attic -yhtyeissä, joista jälkimmäinen esiintyi Irlanti-festivaalilla vuonna 2001. Myöhemmin hän ollut festivaaleilla vuonna 2004 yhdessä Leonard Barryn ja Michelle O’Brienin kanssa ja 2005 Tola Custyn ja John Kellyn kanssa.
Cyril on julkaissut useita levyjä, joista kannattaa mainita 2004 ilmestynyt soololevy ”Nothing but the Child”. Sooloprojektien lisäksi hän on myös toiminut tunnetussa Providence-yhtyessä.
Tällä kertaa Cyrilillä on mukanaan kaksi Länsi-Irlannin huikeinta muusikkoa. Michael ”Blackie” O’Connell on yksi parhaista nuorista uilleann pipesin eli irlantilaisen säkkipillin soittajista. Hän on kiertänyt mm. Riverdancen kanssa, jonka jäsenenä hän on myös vieraillut Suomessa. Blackie soittaa myös low whistleä.
Hänen vakiosoittokumppaninsa on Karol Lynch, jota pidetään yhtenä Irlannin hienoimmista banjon soittajista. Karol soittaa myös kitaraa. He ovat yhdessä tehneet ”Foolin in Doolin” -nimisen levyn, josta tämä yhtye on saanut nimensä. Karol soittaa vakituisesti myös Rehom-nimisessä yhtyeessä yhdessä Colm ja Hugh Healyn kanssa..
Foolin in Doolin esiintyi festareilla 2008:
O’Malley’s Irish Bar, Helsinki
Ravintola Revyy, Tammisaari
Teatteriravintola, Joensuu
Poleeni, Pieksämäki
Miekkaniemi, Viitasaari
Pelimannitalo, Kaustinen
Haapavesi
Marian Talli, Lapua
Kerava-sali, Kerava
Irish Festival in Finland 25.9.-5.10.2008
23. Irish Festival in Finland oli taiteellisesti onnistunut ja keräsi myös runsaasti yleisöä. Mary Black ilahdutti suomalaisia koskettavilla tulkinnoillaan peräti kolmella paikkakunnalla.
Foolin in Doolin esitti irlantilaista kansanmusiikkia parhaasta päästä 9 paikkakunnalla.
Pulitzer-palkittu runoilija Paul Muldoon Rackett-yhtyeineen ei voinut jättää ketään kylmäksi.
Irlantilaisten artistien lisäksi festivaalilla oli jälleen laadukasta kotimaista tarjontaa.
Mary Black headlining the Festival
Mary Black was the headlining act of the 23rd Irish Festival in Finland on 25th September – 5th October, 2008.
Irish Poet Paul Muldoon was reading his poems and performed with his band Rackett.
Top traditional musicians from Co. Clare, Michael “Blackie” O’Connell (uilleann pipes and whistles), Karoly Lynch (banjo and guitar) and our dear friend Cyril O’Donoghue (vocals and bouzouki) performed in many towns and cities.
There were also Finnish bands and musicians playing Irish music.
Uusimmat kommentit